Pitkästä aikaa vietän lepopäivää. En käynyt edes koiran kanssa pihalla, vaan pyysin (=lahjoin) poikia ulkoiluttamaan sen. Työpäivän jälkeen olen vaan istunut olohuoneen keinutuolissa ja selannut internetin ihmeellistä maailmaa.
Sain tänään kotiinkuljetuksena eräästä tukkuliikkeestä ison paketin erilaisia tarpeellisia lihaskasvua edistäviä tuotteita, kuten vitamiineja, aminohappoja, palautusjuomajauhetta ja lisäproteiinia. Niillä pärjännee jonkin aikaa.Nyt voi alkaa noudattamaan ravinto- ohjelmaa oikein kunnolla.
Lepopäivästä tai oikeastaan sen pitämisen tuskasta piti vielä avautua. Mietin koko päivän, että mitä teen kun en mene salille, miten saan ainaki kulumaan jne. Lihakset kaipaa rasitusta, mä haluan hien pintaan ja päänuppi totaalista tyhjennystä. Mutta ei, kun tänään pitää levätä.
Voidaan taas todeta, että kyllä se valmentajan palkkaaminen oli tosi hyvä juttu. Hän kertoo mitä mä syön, miten mä reenaan ja milloin mä lepään. Olen koittanut toistella itselleni, että lihas kasvaa levossa, lihas kasvaa levossa, lihas kasvaa levossa. Kasvaako? Niin ne viisaammat väittävät! Järki sanoo, että lepo on hyvästä, mutta kroppa ja mieli kaipaavat salille. Ehkä mä kestän tän päivän sillä mä tiedän, että huomenna tämä piina on ohi ja mä pääsen reenamaan.
Ostin viime viikolla itselleni uuden jumppatopin. Mulla on jumppavaatteita aivan tarpeeksi, mutta kun ne ovat niin kivoja. Jumppavaatteet huutelevat mua kaupasta hypistelemään ja ostamaan niitä. Kuntosalini sattuu olemaan urheilukaupan vieressä, eihän sinne voi olla poikkeamatta, eihän? Siellä oli jo tuulahdus kevään uutuuksista. Mä en kestä.
Kolmekymppinen nainen jumppaa, nostaa rautaa ja ottaa kantaa päivän polttaviin otsikoihin
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti