Johan on testit

Nonnii, johan lähti ensimmäinen koulutehtävä rytinällä käyntiin.
Kyseessä siis ryhmän ohjaus. Nimesin projektin "Kesäksi kuntoon ryhmä".
Olen todella innoissani projektista ja olen niin tiedonjanoinen ja haluan jakaa sitä vähäistä tietoa mitä mulla on liikunnasta ja ravinnosta. Ryhmäkin tuntuu hyvin kiinnostuneelta ja motivoituneelta.

Projekti lähti käyntiin kuntotesteillä, In-Bodymittauksella ja tietty valokuvauksella.
Kuntoa testattiin kyykyin, punnerruksin, selkäliikkein, vatsarutistuksin ja burpee liikkein. Pakkohan se oli itsekin testata omaa kuntoa. Meillä oli minuutti aikaa tehdä niin monta liikettä kun kerkesi.
Omat tulokset, suluissa kiitettävän arvosanan määrä mun ikäisellä:

- Kyykky 50 (45)
- Punnerrus 47 (28)
- Vatsat 26 (34)
- Selkä 58 (41)
- Burpee 17

Burpeesta en osaa sanoa, että mikä on hyvä tulos. Mutta voin kertoa, että kyllä tuo 17 sai hien pintaan ja sykkeen nousemaan 180 tasolle... 
Noi vatsat vähän jäi kaivelemaan, mutta olen vasta oppinut ylösnousutekniikan, joten ei muuta kuin harjoittelemaan.En ole koskaan osannut tehdä perus vatsarutistuksia, mun selkä ei mene sillee pyöräksi vaan se mäjähtää lankkuna lattiaan alastulovaiheessa eikä tunnu kivalle. Ehkä se(kin) tästä.

Suunnittelin jokaiselle "Kesäksi kuntoon ryhmäläiselle" yksilöllisen ruokaohjelman ja liikuntaohjelmat valmistunee viikonlopun aikana. Tarkoituksena on käydä yhdessä ryhmänä liikkumassa ja opettelemassa erilaisia liikuntamuotoja. Nyt aluksi ajattelin keskittyä kuntosaliin, koska lihasten voimistaminen on jokaisen ryhmäläiseni tärkein juttu. Katsotaan myöhemmin, josko vaikka salama iskis ja mä löytäisin itseni tanssitunnilta, jep jep. Tuli tanssimisesta mieleen, viimeksi kun olen tanssinut 11 vuotta sitten mun sukkahousut (tai mitkä lie) olivat vyötäröön asti ratkenneet kun herrat talloivat kilpaa mun jalkoja. Ja miehet muka vie, pah sanon minä!

Kylläpäs meni aiheen viereen... Ensi viikolla pannaan daamit tutisemaan volyymijalkajumpan kunniaksi :D
Mukavaa jumppaa siis tiedossa, ME LIKE :)

Toinen koulutehtävä eli yksilöllinen liikunnan ohjaus alkanee helmi- maaliskuun aikana. Kiitos kaikille kiinnostuneille. Ilokseni sain lukea valtavan määrän hienoja elämäntarinoita ja perusteluja ohjauksen tarpeellisuudesta. KIITOS :) 

Monipuolisesti liikuntaa

Niinhän se on, että liikuntaa kannattaa harrastaa monipuolisesti. Jotenkin senkin asian tajuaa tässä iän karttuessa. Ei vanhan kroppa kestä pelkkää raudan takomista, pitää olla tasasykkeistä aerobista, liikkuvuusharjoittelua, maksimisykkeellä rehaamista, kehonhuoltoa, kehonhallintaharjoittelua, voimaharjoittelua ja mielen ravintoa. Olen kiitollinen, että voin tehdä tuota kaikkea. Liikunta ei ole enää pakkopullaa, mä teen sitä koska mä nautin siitä ja siitä olotilasta minkä mä saan liikuntasuorituksen jälkeen.
Koulun aloittaminen tuli kyllä hyvään saumaan. Olen todella innokas oppimaan uutta (paitsi Zumbaa). Motivaation ollessa kohdillaan uskoisin, että jopa Zumba menis... No kassellaan.

Olen koko, äärettömän pitkän, kuntosalihistoriani ajan pitänyt CrossFit tyyppistä harjoittelua aivan naurettavana kuntopiirinä, jota vain heikot harrastaa ja vahvat nostaa rautaa. Joudun perumaan ikävät ajatukseni ja toteamaan, että kuntopiiri eiku siis CrossFitti on oikein tehokasta, mukaansatempaavaa, koukuttavaa ja äärettömän monipuolista treeniä. Hatunnosto tosi harrastajille.

Kuntosalini yksi ohjaaja järjesti meille niin, että pääsemme kerran kuukaudessa Rauman CrossFit salille reenaamaan ohjatusti. Eka kerta oli tammikuussa, huhuh kyllä pullukkaa vietiin.
Kehon omalla painolla reenaamista oli tarjolla tänään Köyliössä. Punnerruksia kuulilla, renkailla, laatikon päältä, sisilisko punnerruksia, sammakko seisontaa tai mitä lie, vatsalihaksia, leuan vetoa ja roikkumista. Ja taas pullukkaa vietiin :D. 

 Pakara-takareisi, lonkankoukistaja venytyksiä reenin päälle.

Mielen hoitoa. Nautinnollinen päivä hyvässä seurassa joogassa, suolahuoneessa, hieronnassa ja hyvän ruuan ääressä. Suolahuoneen kerrotaan puhdistavan keuhkoja, auttavan astmaatikkoja ja ihollekin tekee kuulemma hyvää.  Mukava suolan maku suussa.

Vähän voimailua, joka siis jokatapauksessa se mun juttu.

Eerikkilässä opeteltiin ampumaan jousipyssyllä.

Ja vähän hömpämpömppää ja rakkauspakkaus Miinamuru <3

Fitness Classiciin

Annu ja neljän kuukauden haaste

ANNU JA NELJÄN 

KUUKAUDEN HAASTE

Opintoni liikunnan ohjaajaksi lähtivät iloisesti käyntiin viime tiistaina. Jottei koko opiskeluaika kulu opiskelijoiden tapaan kapakassa :D, tarvitsen asiakkaita opintoihini. 
Onko liikunnasta kadonnut ilo? Toivutko sairaudesta tai loukkaantumisesta? Etkö saa itseäsi liikkeelle? Jännittääkö kuntosaliharrastuksen aloittaminen? Olipa syy mikä tahansa, koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa liikunnan harrastaminen. 

Tarjoan sinulle: 
- Neljän kuukauden ajan yhteydenpidon s-postitse tai puhelimitse
- Yksilöllisen ravinto-ohjelman
- Yksilöllisen liikuntaohjelman 
- Alku- ja lopputestaukset (kehonkoostumusmittaus on maksullinen)
- Neljä yhteistä treeniä, jossa kuntosaliohjelma käydään läpi 
Kuntosalikortin voit ostaa mukavaan hintaan Kuntokeskus Tzempistä (ei pakollinen)

Odotan sinulta: 
- Innostuneisuutta ja positiivista asennetta elämäntapamuutokseen
- Rehellisyyttä ja avoimuutta 

Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi s-postiini os:
annika.vainio@gmail.com

Valitsen hakijoista kolme asiakkaakseni.

Kellä onni on, se onnen jakakoon

Mitä onni on? Lähes kaikille kuten minullekin, perhe ja rakkaus ovat maailman tärkeimmät asiat ja se tuo onnen elämään. Ihmisellä on paljon erilaisia rooleja, jotka tuovat onnellisuuden tunteen. Minä olen äiti, aviovaimo, tytär, sisko, esimies, alainen, kummitäti, partiojohtaja, kohta koululainen, sairaanhoitaja, wanna be boudari, kampaaja, jumppaohjaaja ym. Mulla on paljon syitä olla onnellinen. Tässä blogipostauksessa rajaan onnellisuuden tarkastelun fyysiseen ja psyykkiseen onnellisuuteen. Jätän perheen ja läheiset analysoimatta, koska tämä on kuitenkin treeniblogi enkä halua paljastaa liikaa henkilökohtaisesta elämästäni eikä se tuskin ketään kiinnostaisikaan.



Mun sisimpään kolahti kovasti erään loistavan jumppaohjaajan sanat treenin lopuksi:
"Laita silmät kiinni, vedä keuhkot täyteen ilmaa, hengittele rauhallisesti ja kiitä itseäsi tästä treenistä, kiitä siitä, että sulla on tuo kroppa jolla sä voit treenata, kaikilla sitä ei ole". Tuo on niin totta, kaikilla ei ole mahdollista tulla salille, käydä lenkillä, uimassa tai pelata sulkapalloa. Mulla on tuo mahdollisuus ja olen kiitollinen ja onnellinen siitä. Kiitos, että saan olla terve ja saan omistaa kropan jolla voi treenata.

Huumorityttöjä kun olen, niin nyt loppui hempeily ja otamme huumorin mukaan, jottei vallan vetistelyksi mene :D 
Ihminen, varsinkin nainen tarvitsee  välillä elämäänsä jotain hömpänpömppää. Kävin kummityttöjen kanssa kaunistautumassa. 
Onnea on uudet kauniit kynnet.

Onnea on kiva ja pätevä spinningohjaaja, jota saa välillä halata kun sille tuntuu. Yhden tyytyväisen spinnaajan kommentti tunnin jälkeen: "Tykkäsin kovin.. ollaan ku teletapit.. UUDESTAAN.. "

 Onnea on ihana (ja komea) koutsi, jonka hellässä huomassa voi turvallisesti reenata suurella sydämellä.

 Onnea on kaunis, tsemppaava rautainen treenikaveri.

 Onnea on olotila kun olet antanut kaikkesi.

Onnea on pikkujoulut hyvien ruokien ja seuran kanssa.
                                           

 Onnea on rakas pikku koirani Miina.

 Onnea on ihana ja tsemppaava työporukka.

 
Onnea on naiset kauneimmillaan.

 Onnea on näyttää pala, iso pala.

 

Onnea on treenata yhdessä koutsien kanssa. 

Onnea on kuvata salaa toisen tuskaa. 

Ja loppuun vielä mukava jumppavideo onnistuneesta treenistä. Tästäkin olen hyvin onnellinen. 

Kuten näistä kuvista saattaa päätellä mä tulen hyvin onnelliseksi siitä, että mä saan treenata, saan ylittää itseni, saan olla tekemisissä huipputyyppien kanssa ja saan tehdä sitä mistä mä tykkään.

Sitä sun tätä

Hello! Kyllä mää olen reenannut ja jumpannut vaikken sitä tänne olekaan kirjoittanut. No, kuntosali reenit nyt ovat olleet vähän niin ja näin, pienoista motivaation puutetta ehkä ilmassa... Toisaalta tekee aivan hyvää olla välillä pois salilta ja antaa kropan ja päänupin levätä. Väkisin ei kannata tehdä. Olin viikon verran kipeä, pientä lämpöä ja poskionteloiden tulehdus, joka onneksi meni (ehkä) ohi onteloiden huuhtelulla, jatkuvalla niistämisellä ja hevoskuurilla C-vitamiinia ja Sinkkiä. Nyt on joulun jälkeen muutama kunnon reeni takana ja näyttäisi motivaation kirkas kruunu jo näyttäytyvät nurkan takaa.

Puhuttiin koutsin kanssa, että helmikuun alussa alkaisi varsinainen penkkivalmennus. Olen saanut pariin otteeseen hieman esimakua tulevasta penkkireenistä. Kyllä se voimaharjoittelu on mun juttu. Mä en niinkään ole kiinnostunut fysiikan rakentamisesta, dieettaamisesta, irtoripsistä, bikineistä, bling blingeistä ynnä muista naisellisista jutuista vaan voiman lisäämisestä. Mä nostan hattua kaikille, jotka duunaavat omaa juttuaan, onneksi lajeja on paljon mistä valita.
Tuosta naisellisuudesta, mä yritin, mä todella yritin olla naisellinen joulun aikaan: Kävin ottamassa geelikynnet, oikeen pidennyksillä ja kaikkee, ne oli tosi hienot, bling bling. Mä tykkäsin niistä tosi kovasti ja olo oli hyvin naisellinen. Kynsien kanssa elo tuntui hyvin luontevalta eikä vaikeuttanut normaalia arkea ollenkaan. Kunnes.. Ensimmäinen kynsi sanoi sopimuksen irti laitosta seuraavana päivänä, kolme seuraavaa päättivät päivänsä viikon päästä ja loput revin irti kahden viikon päästä. Mut hei, mä olin tosi naisellinen kokonaiset 2 viikkoa:). Kummitytöt saivat joululahjaksi kynsien lakkauksen ja koristelun.

Tein uuden ohjelman ryhmäliikuntatunnilleni, joka on hyvin pitkälti hanuri/ takareisi painotteinen. Ohjelma alkoi eilen ja voitte kuvitella tunteen kun koutsi sanoi tänä aamuna, että nyt reenataan jalkoja, kauhun sekaisin tuntein tiedustelin, että ei kai takalistoja, just niitä oli vastaus. Jihaa. Raskaan jumpan ja pitkien pumppavien sarjojen jälkeen jalkojen voimareeniä, huhuh. Me like.
Alkuun takakyykkyä ja maastavetoa.

Jalkoja hapotettiin prässissä, smithissä maaten, hackissa, yhden jalan kyykyssä, reisi koukistus laitteessa ym. ja loppuun vielä hyppyjä jumppasalissa. Hyppyvaiheessa meinas huumorintaju loppua, aivan kreisi reeni. 

Reisiojennusta alhaalla 7 toistoa, ylhäällä 7 toistoa ja koko liikerata 7 toistoa. Painoa tais olla naurettavat 25kg, huhheijaa.

Reenin jälkeinen olotila, kuva kertoo enemmän kuin koko tää läpeensä turha teksti. 

Kiitos kaikille lukijoille, jotka viitsivät lukea mun naurettavia juttuja naurettavista reeneistä. Tänks:)

Sen voin luvata, että jutut eivät yhtään fiksummiksi muutu vaikka kokemusta ja ikää karttuu koko ajan.

(kivoja nää kuvan käsittelyohjelmat)