Mikrovaurioituneet takareidet

Kyllä Facebookilla ja yleensäkin sosiaalisella medialla on mahtava vaikutus nykyään. Siellä voi tavata uuden puolison, ostaa koiran, hakea tietoa, tykätä milloin mistäkin tai vaikka saada uuden reenikaverin, kuten mulle kävi eilen. Reeniseuranhakupäivitykseeni tuli vastaus viidessä minuutissa ja niin mulla oli mukavaa seuraa takareisireenissä tänään. Naapurin rouva tarjosi iloisen yhteisreenin kanssani sunnuntaipäivän ratoksi. Sain yllättyä oikein positiivisesti, sillä pihaamme kaartoi naapurin rouva veljensä Escaladella. Aivan upea pirssi Lapseni kummit kyydittiin samaisella menopelillä hääpäivänään, taisi olla miehen hääpäivän kohokohta;). (Kyseisen kiesin kuva napattu netistä os: http://en.wikipedia.org/wiki/Cadillac_Escalade)
 

Alkulämmöksi Crossarilla 5min sekä triplana reisikoukistus, prässi ja reisilähennys 3 kierrosta 20 toistoa pienillä painoilla.
Suunnitelmana oli takareisi ja peppureeniä.

Voimaliikkeinä sumo Prässi 3x8 200kg ja askelkyykky Smith laitteessa molemmille jaloille 3x10 20kg. En vienyt askelkyykkyä ylös asti vaan jätin hieman vajaaksi, jolloin jännitys säilyi koko sarjan ajan. Sarjat tehtiin tarkasti kohdelihakselle. Minun on ollut aina vaikea keskittyä vain takareisi/ takapuoliharjoitukseen niin, ettei etureidet tee työtä, nyt tuntui että reenattava lihas oli oikea.

Tästä siirryimme Triplasarjaan, joka tehtiin toistomääriä lisäten. Ensimmäinen kierros 6 toistoa, toinen kierros 12 ja viimeinen 24 toistoa samalla painolla. Jotain tämäntyyppistä reeniä tein yhdessä ööö no Janin tai Jeven kanssa ja se tuntui aikas makeelta ja uppoavan oikeaan paikkaan.

SJMV 20kg/käsi, Reverse Hack 50kg ja reisikoukistus nilkat taivutettuina 25kg.

Loppuun vielä reisikoukistus roikkuen 2x10 ja taljassa 2x8. 

Ennen kotiinlähtöä ja palautusjuoman nauttimista putkirullausta ja venyttelyä kymmenisen minuuttia. Oli jälleen todella hyvä reeni. Kiitos Salla:)

Matkakuulumisia tullee sitten myöhemmin, nyt ei jassa kirjoittaa enempää.

Tulossa huomenna...

Olin viikon matkalla Turkin Alanyassa lasteni kanssa.
Matkasta ja huomisesta jalkareenistä tulossa raporttia huomenna. (mikäli olen siedettävässä hapessa)

Voin lämpimästi suositella Turkkia ja Alanyaa kaikille hyvästä ruuasta, merestä, kulttuurista, auringosta ja lämmöstä nauttiville matkaajille.

Tuo kyseinen vesimeloni painoi about 10kg. Hieman eri kokoluokkaa kuin Suomessa :D

Mukavia yllätyksiä oli ilmestynyt tänne blogiin matkani aikana. Hienoa, että edellinen kirjoitus jakoi mielipiteitä fiktiivisesti ja karrikoiden kirjoitetusta suomalaisen miehen irvikuvasta. Osuu ja uppoaa ehkä, toivottavasti ei.

Kirjoitan äärettömän vähän (ainakin omasta mielestäni) tunteisiin vetoavia juttuja, olisiko syytä jatkossa jakaa muitakin juttuja kuin treeneihin liittyviä? Rakastan kirjoittamista ja omistan vahvat mielipiteet moniin asioihin, mielipiteiden julkituominen ketään loukkaamatta on erittäin haastellista. Coutsi, sä halusit tavoitteen, kelpaisko tämä? Nii-i miten tämä liittyy reenaamiseen? Ei millään tavalla :D

Miehet ovat marsista ja naiset ovat venuksesta, vai onko?

Metallisydän blogia lukiessani en mitenkään voinut välttyä kiusaukselta kirjoittaa hieman provosoiden miesten ja naisten eroista sekä käyttäytymisestä naisen näkökulmasta. Jo 1980- luvulla Pertti Spede Pasanen puuhasteli televisiossa näytettäviä sketsejä naisen logiikasta. Mitä on naisen logiikka? Onko naisen ja miehen logiikalla eroa? Minä puhuisin mieluummin miehen putkiaivoista ja naisen avarakatseisemmasta suhtautumisesta asioihin. Nainen ymmärtää pienestä vinkistä, äänen sävystä, kasvojen ilmeistä, kehon kielestä ja yleisestä ilmapiiristä, että mistä milloinkin on kyse. Ymmärtääkö mies? Ei todellakaan, miehelle kaikki asiat tulee esittää rauhallisesti, yksi asia kerrallaan ja loogisessa järjestyksessä, jotta miehen monimutkainen ajattelujärjestelmä pystyy jäsentämään annetun tiedon. Metallisydän kirjoittaa blogissaan siitä miten selvitä naisen kanssa päivästä Ikeassa. Minä voisin kirjoittaa siitä miten selvitä päivästä Puuhamaassa miehen kanssa. Ja nyt puhun ihan oikeasta Puuhamaasta, enkä paikallisten Isänmaan Toivojen käyttämästä samannimisestä kokoontumispaikasta.

Hauska päivä perheen kanssa Puuhamaassa. Puuhamaa päivän aamuna nainen katsoo varmuuden vuoksi sääennusteen, tarkastaa, että huvipuisto on auki ja mitä liput maksoivatkaan, valmistaa perheelleen eväät ja lantraa mehua pulloon. Nainen varmistaa, että kylmälaukussa on kylmäkallet, eväät, juomat ja käsipaperia. Nainen pakkaa omat ja lasten uimavarusteet, vaihtovaatteet, aurinkorasvan, pyyheliinat ja muuta tarpeellista matkaa varten. Tänä aikana mies on pakannut omat tavaransa ja istuu autossa torvea soittaen, aina naisia saa odottaa.

Lopulta nainen saa kiljuvat lapset autoon, miehen kaasutellessa jo matkan alkaneeksi. Iloinen koko perheen kolmen tunnin automatka on vasta aluillaan kun takapenkiltä alkaa kuulua kinastelua ja tiedustelua matkan päättymisestä. Nainen on tietenkin pakannut mukaan tällaisia tapauksia varten kirjoja, sarjakuvia, piirustuslehtiötä, musiikkia ja pelejä. Ensimmäinen kortti käyttöön. Tämä auttaa hetkeksi. Kohta takapenkiltä alkaa samainen jankutus ja kysely, onneksi nainen on tajunnut ottaa mukaan lasten lempi hedelmiä. Ei tästäkään oljenkorresta ole pitkää iloa. Etupenkki alkaa heilua pienten jalkojen potkuista, viimeisenä keinonaan nainen antaa lapsilleen tarkoin piilossa pysytelleet karkkipussit. Mies on tänä aikana murahtanut kerran, että aina täällä autossa on kova meteli. Jep jep

Puuhamaahan päästyään perhe suunnistaa lippuluukulle naisen tietysti ensin varmistettuaan, että kaikki tavarat ovat mukana. Mies kaivaa suurieleisesti lompakon takataskustaan näyttäen koko Tervakosken kylälle, että kyllä pätäkkää löytyy. Nainen kiiruhtaa riemusta kiljuvien lasten kanssa pukuhuoneeseen vaihtamaan uimahousuja jalkaan. Nainen varmistaa, että lasten uikkarit menevät oikeinpäin päälle eikä huku pukukopin kahden sadan muun uimarin varusteiden joukkoon. Mies on tällä välin saanut omat uimahousut jalkaansa ja odottelee pukukopin edessä kärsimättömästi, aina naisia saa odottaa.

 Tässä vaiheessa nainen saa hetken omaa rauhaa. Koska mies=lapsi, niin liukumäet, uima- altaat ja renkaat saavat ronskimmankin karjun ulkokuoren sulamaan ja mielen valtaa lapsenmielinen huuma päästä toteuttamaan itseään vesileikeissä.Puuhamaassa mieskin saa luvan kanssa olla lapsi ja saa jopa ihailevia katseita viettäessään laatu- aikaa lastensa kanssa.
Juuri kun nainen saa vaivalla aurinkorasvatun itsensä mukavaan asentoon aurinkotuoliin huippu Gerritsenin kirjan kera, alkaa nälkä kurnimaan nälkäisten vesipetojen vatsoissa ja naiselta tullaan tiedustelemaan ruokailuajankohtaa. Nainen nielaiseen pettymyksen, ehkä ruuan jälkeen...

Nainen kerää itsensä, lapset ja tavarat ja koko perhe suunnistaa piknikille makkaranpaistopisteen lähettyville. Mies huolehtii tietenkin itsensä paikalle. Nainen avustaa lapsilleen ruuan ja juoman samalla kun kääntelee makkaroita grillissä. Lapset syövät salaman nopeasti ja juuri kun nainen saa omat eväät nenän eteen, alkaa jankutus uimisen jatkamisesta. Nainen nielaisee pettymyksen ja käärii eväänsä takaisin eväsrasiaan ja koko perhe jatkaa matkaa uima- altaille. Tässä välissä mies on ruokaillut rauhassa omat eväänsä.

Lapset ja mies ruokittu, nainen huokaa ja käy makuulle aurinkotuoliin. Aurinko paistaa, oma rauha ja hyvä kirja, elämä on ihanaa. Päästyään sivulle numero 15 kuuluu kaukaa pienten ääni, joka kertoo lasten palelevan ja haluavan jo muihin juttuihin Puuhamassa. Nainen nielaisee jälleen pettymyksensä, kerää tavaransa ja suunnistaa lasten kanssa saunan kautta suihkuun. Varmistaa kaikki tavarat ja että lapset pukevat vaatteet oikein päin päälle. Tällä välin mies on suoriutunut omista toimista ja odottelee jo pukukoppien ulkopuolella. Aina naisia saa odottaa.

Päivä sujuu mukavasti loppuun Puuhamaan vilskeessä.
Kotimatka alkaa. Nainen on jälleen varmistanut, että kaikki tavarat ovat mukana, vesipullo ja matkahätävarat saatavilla ja lapset ovat turvallisesti kytkettyinä turvavöihin. Nainen ja lapset nukahtavat hetkessä hiljaisesti hyrräävän auton kyydissä. Kotiin päästyään mies tyhjentää auton eteisen lattialle ja toteaa, että olipas raskas päivä ja valuu sohvalle huilaamaan. Nainen nielaisee ja alkaa purkamaan tavaroita, tiskaamaan eväsrasioita, rauhoittelemaan kiukuttelevia nälkäisiä lapsia ja ryhtyy valmistamaan ruokaa perheelleen. Jotain helppoa tällä kertaa.

Nainen ruokkii lapsensa ja miehensä, tiskaa ja siivoa jäljet ja toivottaa perheelleen hyvät yöt. Mies ihmettelee, että miksi nainen on niin väsynyt ja ilmaisee syvän pettymyksen äänessään. Jep jep.

Oikein hvyää juhannusta kaikille Blogini lukijoille!!

Vastalauseita

Olen saanut sekä positiivista että negatiivista palautetta kuntosaliharrastuksestani. Enimmäkseen palaute on ollut positiivista, kannustavaa ja jopa ihailevaa, mutta aina joukkoon mahtuu hämmästelijöitä, lajista tietämättömiä, kateellisia ja aina niin pessimistisiä selittelijöitä. Mä olen ollut aina kova tyttö selittelemään ja puolustelemaan ja teen sitä joskus vieläkin. Kuullessani eriävän mielipiteen harrastuksestani, nousen leijona naaraan tavoin hyökkäykseen ja isken takaisin. Mun harrastustahan ei kukaan moiti, väheksy tai pilkkaa!! Mutta miksi mun pitää aina puolustaa ja olla kärppänä kehuskelemassa kuntosali harrastuksen hyvistä puolista? Ei minkään takia, mä tiedän kuinka terveellinen, hyvä, monipuolinen, haasteellinen, yhteisöllinen ja koukuttava harrastus se on. Ei mun tarvitse enää selitellä kenellekään mitään. Mä käyn salilla, käy sä vaikka kapakassa. Pidetään molemmat huoli, että sarjat viedään loppuun asti ja nautitaan harrastuksemme tuomasta hedelmästä.

Lihastohtori kertoo miten vatsalihakset saadaan rantakuntoon.

http://lihastohtori.wordpress.com/2012/04/26/vatsalihakset-rantakuntoon-osa-iii/



Ihan kumman tahansa tien valitset, tie on pitkä ja töitä joutuu tekemään aivan valtavasti.


Tähän olenkin nyt koonnut hauskat, oudot ja negatiiviset kommentit kuntosaliharrastuksestani. Kaikista härskimmät olen jättänyt pois, koska ne liittyvät henkilöihin enkä halua jakaa heihin kohdistuvia negatiivisia mielipiteitä blogissani. Tässä olkaa hyvät:

"Sä olet kohta isompi kuin sun miehes"
"Et kai sä halua isoja lihaksia"
"Käytätsä jotain hormooneja"
"Syö tummaa riisiä, se on terveellisempää"
"Miten ihmeessä sulla on varaa käydä noin usein salilla"
"Onks sulla valmentaja, ei mulla olisi varaa"
"Ärsyttävää, ei sun kanssa voi minnekään mennä ku sä et juo"
"Annatsä joka päivä sun miehelle turpaan"
"Paljon nousee penkistä"
"Ai et siis taaskaan ota pullaa"
"Mä luin sun blogia, siis sä ihan oikeesti treenaat, mä luulin, et sä käyt vaan heilumas siel salilla"
"Älä nyt enää reenaa"
"Mitä sä sit teet ku sä lopetat treenaamisen"
"Mitä sä sit meinaat ku lopetat noitten lisäravinteiden käytön"
"Sä vedät sisuksiis tommosii mömmöi"
"En mää ainakaan jaksais noin paljoo reenata"
"Miten sulla on noin paljon aikaa reenata, ei mulla vaan ole"
"Sun ruokavalio on niin ykspuoleinen"
"Onks sulla taas noi eväät"
"Käytetäänkö sun salilla näkyvästi kiellettyjä aineita"
"Musta tuo touhu on niin pinnallista" 

Näistä kehuista ilahtuneena päätin jatkaa loistavan harrastuksen parissa toistaiseksi... 

Bon apetit

Tytöt osaa treenata, vapiskaa miehet

Mua huvittaa reenaavien miesten keskustelut ja mielipiteet naisten treenaamisesta. Miehet kuvittelevat, että naiset käyvät salilla joko:
a) Katsomassa miehiä
b) Näyttämässä uusia Better Bodiesseja
c) Juoruamassa ja lukemassa naistenlehtiä

Todella monesta blogista ja facebook teksteistä saa lukea miesten vähättelyä ja jopa pilkkaa meitä reenaavia naisia kohtaan. On varmasti totta, että naisista on kiva kun on hyvännäköiset jumppahousut ja istuva paita päällä risaisten hieltä haisevien rääsyjen sijaan, mutta ensisijaisesti salille mennään reenaamaan. Monella naisella on valmentaja joka suunnittelee salireenin ja ruokavalion, joita noudatetaan pilkun tarkasti. Salille mennään oma tavoite kirkkaana mielessä ja reenataan kovaa. Avainta onneen ei ole, naisten kehonrakennus vaatii ihan jumalattoman paljon töitä, hikeä, verta, kyyneleitä ja 100% sitoutumista ja asennetta.

Itse treenaan viisi kertaa viikossa ja teen sarjat aivan loppuun asti joka kerta. Sarjapainotkin taitavat olla ihan kunnioitettavaa luokkaa, juoruavaksi ja better bodies jumppahousut omistavaksi miehiä tiiraavaksi naiseksi :D. Välillä ajattelen, että kyllä tämä on hullun hommaa, väkisin väännetään sarjat loppuun ja ärräpäät lentevät ilmoille sen kummemmin ajattelematta. Jalat tutisevat niin, että kävely vaikeutuu, paha olo valtaa ja oksennus meinaa tulla. Käsireenin jälkeen pelkkä käsien pesu on hankalaa, jalkareeniä seuraavat kolme päivää portaissa laskeutuminen on lähes mahdotonta ja vatsalihasten reenaamisen jälkeen ei uskalla kunnolla nauraa eikä yskiä. Tämän kivun ja kärsimyksen keskeltä kysyn itseltäni, Olenko kuitenkin tyytyväisempi nyt kuin reilu vuosi sitten ollessani 20kg painavampi blösähtänyt sohvaperuna. No totta helvetissä olen. Mä jaksan päivästä toiseen hymyssä suin positiivisen asenteen, tulosten ja ihanien kannustavien ihmisten ansiosta.

Voisinkin mainita nimeltä mua inspiroivat, kannustavat, tukevat ja muuten vain ihanat ihmiset:
Kiitos Janille ja Jevelle hyvistä neuvoista, reeneistä, opeista ja kannustuksesta, Sannalle ja Rikulle aina niin positiivisesta ja iloisesta palvelusta, seurasta ja huumorista, vanhemmilleni taloudellisesta tuesta ja uskosta ja rakkaudesta minuun, miehelleni tuesta, kuvaamisesta, rakkaudesta ja kannustamisesta, Outille ja Virvelle treeneistä ja iloisesta seurasta, Artolle ja Anskulle jatkuvasta positiivisesta palautteesta ja uskosta minuun, Veeralle ja Riikalle, joiden kannustuksesta lähdin tälle tielle ja kaikille muillekin, jotka saavat hymyn mun huulille ja saavat mut uskomaan itseeni ja jatkamaan tätä upeaa ja mahdollisuuksia täynnä olevaa uutta elämää.

Tästä päästäänkin Outin ja Sannan kanssa tehtyyn selkäreeniin. Outi ystävällisesti suunnitteli meille mukavan selkäfileitä koettelevan jumpan. Osaako tytöt treenata? Päättäkää itse!

Ensin lämmittelynä Pull down taljassa.

 Liikeparina ylätalja kapealla otteella.

 Voimaliikkeenä kulmasoutua kahdesta eri kulmasta.

Ylätalja leveällä otteella.

Lopuksi 10 minuutin loppujumppa eli liikkeestä toiseen 10 minuutin ajan ilman taukoja. ME LIKE!!!

Voin kertoa, että tytöt osaavat treenata ja kovaa, vai mitä sanovat sivusta seuranneet herrasmiehet? Hurjaakin hurjempi reeni takana ja silti hymy on herkässä hyvässä seurassa. Kiitos Outi ja Sanna. 

Ps. Mä olen toi kaikista pienin tossa keskellä....

Kehityskuvaa

Itselleni hieman motivaatiota kuvina. Jotenkin sitä on aina kieltänyt itseltään sen tosiasian, että on ollut ylipainoinen, huonokuntoinen ja peilistä ei katsokaan se nainen, jonka sieltä kuvittelee katsovan. Tai ehkä peilistä vielä näkyy kuvitteellinen oman mielikuvituksen tuote, mutta kamera ei valehtele...

Tästä on lähdetty.

Viime kesänä juhlimaan lähdössä. Treeni kuukausia 2 takana. Paino noin 90kg. Mallikkaat posket :D

Tämä kuva on otettu viikko sitten. Paino noin 82kg. Kovaa reeniä takana 1 vuosi.

 Ja tämä kuva otettu tänään selkäreenin yhteydessä.












Huomenna luvassa tarinaa tän päivän selkäreenistä. Perille meni :)