Nukkuminen ja väsyminen ovat olleet aika ajoin jokapäiväisiä tabuja mun elämässä. Olen kirjoittanut aiheesta "äitien väsyminen" lopputyönkin sairaanhoitaja koulussa vuonna 2010.
Ensimmäinen varsinainen kosketus väsymisestä ilmestyi vuonna 2008 kun nuorempi lapseni syntyi. Hän oli aika haastava vauva, hän itki ja valvoi paljon. Unettomuus meni niin pitkälle, etten osannut enää nukkua vaikka vauva oli hoidossa. En nukkunut öisin, enkä päivisin. Valvoin ja menin ylikierroksilla. Päivät olivat yhtä suorittamista, muistikuvat niiltä ajoilta ovat aika hatarat. Kävin samaan aikaan koulua ja töissä. Näin jälkeenpäin olen monesti miettinyt, että miksen keskittynyt vain vauvaan ja unohtanut koulua ja työntekoa. Olen aina ollut kova tekemään töitä enkä kokenut saavani tarpeeksi nautintoa kotona olosta vauvan kanssa. Vauva kulki mun mukana luennoilla ja kannoin häntä liinassa tehden koulutehtäviä ja lopputyötäni. Iltaisin lähdin töihin muutamaksi tunniksi.
Poika oppi nukkumaan, minä myös. Nukuin muutaman vuoden oikein hienosti kunnes 2012 loppu vuonna aloin valvomaan taas. Mietin yökaudet erilaisia asioita, yritin keksiä ratkaisuja ongelmiin ja koitin olla hyvä kaikessa mitä teen. Kävin jälleen ylikierroksilla. Sydän hakkasi ja verenpaineet olivat korkealla. Yritin ottaa itselleni paljon vastuuta, koitin pitää itseni kiireisenä jotten miettisi väsymistäni. Eräänä toukokuun päivänä vuonna 2013 tuli seinä vastaan. Verenpaineeni olivat levossa 200/120 pulssi löi reilu 100x/min. Minä väsyin.
Silloin päätin, että nyt tai ei koskaan mun on tehtävä itselleni jotain. Mulla oli huono kunto, mä painoin 96kg ja elämäntavat olivat mitä sattui. Liikkuminen rajoittui sohvan ja jääkaapin välille.
Samalla kun opettelin uudelleen nukkumaan, aloin lenkkeillä ja ostin kuntosalikortin.
Kävin lenkillä ja salilla 5x/vko. Otin netistä Utti "Hulkki" Hietalan ja Jari Mentulan Muscle Challange ohjelman. Ohjelmassa syötiin oikein ja reenattiin kovaa. Sain itsekseni painoa pois 9kg. Aloin nauttia elämästä, huomasin muutosta kropassani ja mielialassa, ne antoivat motivaatiota jatkaa hyviä elämäntapoja.
Nyt nukkumisongelmat ovat jälleen palanneet. Nukun ehkä joka 3. tai 4. yön hyvin, loput valvon, herään aikaisin tai en saa illalla unta. En tiedä vaikuttaako kevät jotenkin nukkumiseen? Viimeksi kun valvoin, oli kevät ja nyt taas. Olen miettinyt myös kilpirauhasen toimintaa. Labrakokeita on otettu ja ne ovat normaalit. Vaikka viitearvot eivät kerrokaan koko totuutta. Viimeksi olen nukkunut monta yötä putkeen hyvin oli viime kesänä kun olin 5 päivää partioleirillä, jossa nukuimme teltassa. Ulkoilmassa uni tuli oikein hyvin, eikä päivisin väsyttänyt ollenkaan. Olenkin pohtinut, että pitäisikö mun hommata tuohon pihalle pieni maja, jossa mä voisin nukkua makuupussissa aina kun lämpötila on plussan puolella? Toisaalta kunnon partiolainen voi nukkua pakkasessakin pihalla:D.
Katsotaan nyt mihin suuntaan tämä nukkuminen menee. Se on selvää, että kaikkea ei pysty väsyneenä tekemään, treenit ja ruokavalio kärsivät aivan varmasti. Sen mä olen päättänyt, että ressiä en meinaa enää ottaa, olen jo sen ikäinen, että tiedän itseni ja rajani. Olen jo saavuttanut niin paljon, että pyrin olemaan siitä ylpeä ja menen pikkuhiljaa eteenpäin. Paino saa edelleen tippua, mutta en ota siitä painetta. Olen vajaassa vuodessa tiputtanut 14kg, mikä on hieno tulos. Ei se paino ole tullutkaan kuukaudessa, niin ei sen tarvitse lähteäkään nopeasti.
"Ei semsel hopul tul ko kuspäissi kakaroi"
Tässä vielä kuvat nyt ja ennen, enjoy:D. Samat housut ja paita päällä. En taida näyttäytyä noissa kuteissa tulevana kesänä...
Paino 82kg
Paino 96kg
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti