perjantai 20. kesäkuuta 2014

Miehet ovat marsista ja naiset ovat venuksesta, vai onko?

Metallisydän blogia lukiessani en mitenkään voinut välttyä kiusaukselta kirjoittaa hieman provosoiden miesten ja naisten eroista sekä käyttäytymisestä naisen näkökulmasta. Jo 1980- luvulla Pertti Spede Pasanen puuhasteli televisiossa näytettäviä sketsejä naisen logiikasta. Mitä on naisen logiikka? Onko naisen ja miehen logiikalla eroa? Minä puhuisin mieluummin miehen putkiaivoista ja naisen avarakatseisemmasta suhtautumisesta asioihin. Nainen ymmärtää pienestä vinkistä, äänen sävystä, kasvojen ilmeistä, kehon kielestä ja yleisestä ilmapiiristä, että mistä milloinkin on kyse. Ymmärtääkö mies? Ei todellakaan, miehelle kaikki asiat tulee esittää rauhallisesti, yksi asia kerrallaan ja loogisessa järjestyksessä, jotta miehen monimutkainen ajattelujärjestelmä pystyy jäsentämään annetun tiedon. Metallisydän kirjoittaa blogissaan siitä miten selvitä naisen kanssa päivästä Ikeassa. Minä voisin kirjoittaa siitä miten selvitä päivästä Puuhamaassa miehen kanssa. Ja nyt puhun ihan oikeasta Puuhamaasta, enkä paikallisten Isänmaan Toivojen käyttämästä samannimisestä kokoontumispaikasta.

Hauska päivä perheen kanssa Puuhamaassa. Puuhamaa päivän aamuna nainen katsoo varmuuden vuoksi sääennusteen, tarkastaa, että huvipuisto on auki ja mitä liput maksoivatkaan, valmistaa perheelleen eväät ja lantraa mehua pulloon. Nainen varmistaa, että kylmälaukussa on kylmäkallet, eväät, juomat ja käsipaperia. Nainen pakkaa omat ja lasten uimavarusteet, vaihtovaatteet, aurinkorasvan, pyyheliinat ja muuta tarpeellista matkaa varten. Tänä aikana mies on pakannut omat tavaransa ja istuu autossa torvea soittaen, aina naisia saa odottaa.

Lopulta nainen saa kiljuvat lapset autoon, miehen kaasutellessa jo matkan alkaneeksi. Iloinen koko perheen kolmen tunnin automatka on vasta aluillaan kun takapenkiltä alkaa kuulua kinastelua ja tiedustelua matkan päättymisestä. Nainen on tietenkin pakannut mukaan tällaisia tapauksia varten kirjoja, sarjakuvia, piirustuslehtiötä, musiikkia ja pelejä. Ensimmäinen kortti käyttöön. Tämä auttaa hetkeksi. Kohta takapenkiltä alkaa samainen jankutus ja kysely, onneksi nainen on tajunnut ottaa mukaan lasten lempi hedelmiä. Ei tästäkään oljenkorresta ole pitkää iloa. Etupenkki alkaa heilua pienten jalkojen potkuista, viimeisenä keinonaan nainen antaa lapsilleen tarkoin piilossa pysytelleet karkkipussit. Mies on tänä aikana murahtanut kerran, että aina täällä autossa on kova meteli. Jep jep

Puuhamaahan päästyään perhe suunnistaa lippuluukulle naisen tietysti ensin varmistettuaan, että kaikki tavarat ovat mukana. Mies kaivaa suurieleisesti lompakon takataskustaan näyttäen koko Tervakosken kylälle, että kyllä pätäkkää löytyy. Nainen kiiruhtaa riemusta kiljuvien lasten kanssa pukuhuoneeseen vaihtamaan uimahousuja jalkaan. Nainen varmistaa, että lasten uikkarit menevät oikeinpäin päälle eikä huku pukukopin kahden sadan muun uimarin varusteiden joukkoon. Mies on tällä välin saanut omat uimahousut jalkaansa ja odottelee pukukopin edessä kärsimättömästi, aina naisia saa odottaa.

 Tässä vaiheessa nainen saa hetken omaa rauhaa. Koska mies=lapsi, niin liukumäet, uima- altaat ja renkaat saavat ronskimmankin karjun ulkokuoren sulamaan ja mielen valtaa lapsenmielinen huuma päästä toteuttamaan itseään vesileikeissä.Puuhamaassa mieskin saa luvan kanssa olla lapsi ja saa jopa ihailevia katseita viettäessään laatu- aikaa lastensa kanssa.
Juuri kun nainen saa vaivalla aurinkorasvatun itsensä mukavaan asentoon aurinkotuoliin huippu Gerritsenin kirjan kera, alkaa nälkä kurnimaan nälkäisten vesipetojen vatsoissa ja naiselta tullaan tiedustelemaan ruokailuajankohtaa. Nainen nielaiseen pettymyksen, ehkä ruuan jälkeen...

Nainen kerää itsensä, lapset ja tavarat ja koko perhe suunnistaa piknikille makkaranpaistopisteen lähettyville. Mies huolehtii tietenkin itsensä paikalle. Nainen avustaa lapsilleen ruuan ja juoman samalla kun kääntelee makkaroita grillissä. Lapset syövät salaman nopeasti ja juuri kun nainen saa omat eväät nenän eteen, alkaa jankutus uimisen jatkamisesta. Nainen nielaisee pettymyksen ja käärii eväänsä takaisin eväsrasiaan ja koko perhe jatkaa matkaa uima- altaille. Tässä välissä mies on ruokaillut rauhassa omat eväänsä.

Lapset ja mies ruokittu, nainen huokaa ja käy makuulle aurinkotuoliin. Aurinko paistaa, oma rauha ja hyvä kirja, elämä on ihanaa. Päästyään sivulle numero 15 kuuluu kaukaa pienten ääni, joka kertoo lasten palelevan ja haluavan jo muihin juttuihin Puuhamassa. Nainen nielaisee jälleen pettymyksensä, kerää tavaransa ja suunnistaa lasten kanssa saunan kautta suihkuun. Varmistaa kaikki tavarat ja että lapset pukevat vaatteet oikein päin päälle. Tällä välin mies on suoriutunut omista toimista ja odottelee jo pukukoppien ulkopuolella. Aina naisia saa odottaa.

Päivä sujuu mukavasti loppuun Puuhamaan vilskeessä.
Kotimatka alkaa. Nainen on jälleen varmistanut, että kaikki tavarat ovat mukana, vesipullo ja matkahätävarat saatavilla ja lapset ovat turvallisesti kytkettyinä turvavöihin. Nainen ja lapset nukahtavat hetkessä hiljaisesti hyrräävän auton kyydissä. Kotiin päästyään mies tyhjentää auton eteisen lattialle ja toteaa, että olipas raskas päivä ja valuu sohvalle huilaamaan. Nainen nielaisee ja alkaa purkamaan tavaroita, tiskaamaan eväsrasioita, rauhoittelemaan kiukuttelevia nälkäisiä lapsia ja ryhtyy valmistamaan ruokaa perheelleen. Jotain helppoa tällä kertaa.

Nainen ruokkii lapsensa ja miehensä, tiskaa ja siivoa jäljet ja toivottaa perheelleen hyvät yöt. Mies ihmettelee, että miksi nainen on niin väsynyt ja ilmaisee syvän pettymyksen äänessään. Jep jep.

Oikein hvyää juhannusta kaikille Blogini lukijoille!!





2 kommenttia:

  1. Hyvä karrikoitu kirjoitus, johon moni varmasti samaistuu. Omalla kohdalla suurin asia, johon lasten myötä jouduin itse sopeutumaan oli se, että tästä eteenpäin, monen vuoden ajan, minä tulen aina vasta kakkosena. Lapset menevät edelle kaikessa. En sano, että tämä on ainoa oikea tapa, se on vaan itselleni äitiyttä. 9 vuotta kotiäitinä ja päävastuu huushollista minulla. Se, mihin itse en kuitenkaan ole koskaan suostunut, on miehen mahdollisuus luistaa yhdestäkään vastuusta, koska hän on mies. En tiedä mitä äidinmaitoa mulle on juotettu ja ulkopuoliset mut varmaan kotihitleriksi tuomitsee mutta aivan sama. Lapset on yhteisiä ja vastuu yhteinen. Mitä minä teen aikuisella vauvalla, josta kela ei maksa edes lapsilisää? Nyt on roolit kotona muuttuneet. Minä teen pitkää päivää yrittäjänä ja opiskelijana ja päävastuu kodista on miehellä. Vuoroin vieraissa. Tärkeintä itselle on myös vuosien saatossa ollut se, ettei minusta tule uhrautuvaa martyyria, senkin roolin osaisin hyvin. Älkää siis naiset koskaan hukatko itseänne arkeen tai parisuhteeseen :-) Ensimmäinen pyörisi vallan hyvin ilman meitäkin, vaikka muuta haluamme itsellemme uskotella. Vähän eri standardein mutta pyörisi kuitenkin :-)

    VastaaPoista
  2. Nyt on pakko kommentoida...Olen Mies 37v, jolla poika 7v ja vaimo 34V! On naisen ihan omasta hölmöilystä johtuvaa, jos alistuu tollaseen paskaan ja sitten siitä pitää vielä täällä blogissa marttyyrina valittaa! Meillä toi päivä ois menny niin, että ainoo missä naista ois joutunu oottamaan ois ollu kun se meikkaa aamulla itselleen vedenpitävällä meikillä "sotamaalauksen" jotta kehtaisi sitten Puuhamaassa uiskennella :) Meillä minä miehenä olen se, joka viihyttää takapenkillä istuvaa poikaa jutuilla ja musiikilla, äiti istuu suurinpiirtein hiljaa puoliunessa koko matkan...Perillä Puuhamaassa mennään sitten poikien kesken saunaan, uikkarit menee helposti oikein päin eikä pyyhkeetkään katoa (crediitit toki vaimolle, joka ne oli pakannut:) ja todellakin isistäkin tulee pikkupoika vesileikeissä ja saan niitä ihailevia katseita kuten mainitsit! Ruokailun järjestäminen on todellakin miehen harteilla meidän perheessä...en antaisi naisen tulla sotkemaan lihojen paistoa! Muutoinkin teen kotona kaikki ruuat aina kun olen paikalla ja käyn ne myöskin kaupasta hakemassa...muutoinhan jääkaappi olisi täynnä vaimon äkäsenä kaupasta ostamia viimeisen eräpäivän maitoja jne, koska äkäsenä se ei ois kiireessä viitsinyt katsoa päiväyksiä :) Puuhamaassa vaimoa ei siis tarvita mihinkään muuhun kuin syömään oma osuutensa miehen grillaamista lihoista ja loihtimista eväistä! Yleensä vaimo jo tylsistyneenä tuleekin tollasella reissulla kyselemään luettuaan sen päivän pokkarin ja nahka kärynneenä että tehtäiskö jotain koko porukalla :) Eli mitä tästä opimme! Itseäni vituttais jo näin miehenäkin olla naimisissa tollasen naisen kanssa, joka alistuu kuvaamaasi elämäntilanteeseen!!!

    VastaaPoista