Mistäköhän mä aloittaisin?
No vaikka siitä, että hyvin menee, heheh :D
Kävin viime viikolla lääkärissä ja vaihdettiin lääkitystä unettomuuden hoitoon. Tällä kertaa mä oikeasti tunsin, että mut otetaan tosissaan ja lääkäri kuunteli mua. Kerroin hänelle olevani mukana unitutkimuksessa. Lääkäri oli sikäli hieman varovaisella linjalla kun olen mukana tutkimuksessa ettei pilata sitä määräämällä uutta lääkettä, mutta uni on saatava tavalla tai toisella. Olen todella herkkä kaikille lääkkeille, joten tässäkin tapauksessa lähdin kokeilemaan puolittamalla lääkärin määräyksen sillä lopputuloksella, että nukuin koko yön, koko seuraavan päivän ja yön. Hyväksi todettu annostus on yksi neljäsosa lääkärin määräyksestä. Nyt olen nukkunut monta yötä todella hyvin.
Olen myös treenin vaikutuksille hyvin herkkä. Liian kovaa reenaaminen saa aikaan sen, ettei mun hormoonitoiminta kulje kuten pitäisi. Kuukautiset jäävät todella helposti pois, mikä ei ole mun mielestä hyvä juttu. Vaikka mä haluun reenaa kovaa niin mieheksi en halua muuttua... Jälleen hyväksi koettu tapa on pitää salivapaita jaksoja säännöllisin väliajoin. Hoksasin myös sen, että olen oppinut kuuntelemaan kroppaani. Kun kroppa kaipaa lepoa niin mä annan sille lepoa, kun kroppa vaatii lisää hiilaria, mä annan sitä sille, niin yksinkertaista. Eikö? Pysyttelin sinnikkäästi pois salilta maanantaista torstaihin. Perjantaina kävin veivaamassa olkapäät Harjavallan uimahallin salilla. Tänään vuorossa oli takareiden ja ojentajat ihkun Outin kanssa. Mieletön mimmi, voimaa ja sinnikkyyttä vaikka muille jakaa.
*Tunne joka lepojakson jälkeisenä päivänä on sekoitellessa reeni- ja palautusjuomia* vain toinen hullu bodari voi tuntea sen fiiliksen...
Uusista tuulista paljastan sen verran, että mua kysyttiin uudeksi jäseneksi iloiseen urheilulliseen tiimiin. Asia on vielä harkinnassa, täytyy tutkia tilannetta ensi viikolla kärpäsenä katossa tai porukkaan iloisesti soluttautuen. Kaikki uusi on aina tervetullutta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti